katoin et tuol oli revontulii mut se oliki taivasta. tai sit mun silmät. sanoi ingrid kun autosta pihalle katseli vaajakosken moottoritiellä.
maanantaina
torstaina
maanantaina
torstaina
ensin vastaan viimeisimmän viestisi kysymykseen. saako valita kaikki vastausvaihtoehdot? hauskuus ja ihmeellisyys ovat toki ideologisiin diskursseihin sidottuja subjektiivisia kokemuksia, mutta omasta puolestani vaihtoehtojen c ja d toteutumisen voin luvata.
kello on täällä turussa tällä hetkellä 13.06 ja lamputtoman talouden kynttilä sytytettiin jo hämäryyden vuoksi. näin auringon yhdentoista aikaan. seisoin ikkunan ääressä ja katselin miten se ensin hetkellisesti kurkisti pilvien raosta, sitten noin puolen minuutin ajan näkyi puoliksi valaisten keltaisen puutalon seinää, joka ensimmäistä kertaa muutamaan kuukauteen näytti piristyneeltä. siirsin orkideani valonsäteiden ulottuville - olen huolestunut raasusta, mitenhän sen saisi selviämään kevääseen? onko sinulla orkideanhoitovinkkejä?
joka tapauksessa, jatkan iltapäivääni pian esiliinaan pukeutuneena - saan vieraaksi ystävän, jolle minun on määrä valmistaa lounasta. ensin kuitenkin täytän kuvassa esiintyvän uuden tukholmalaisen lasini teellä ja syvennyn tulkitsemaan pyhää kirjaani, jonka parissa olen saanut kuivata nenäliinaan yhden jos toisenkin poskelle vierähtäneen kyyneleen. jotkut pitävät arvossa rakkauden kaksoiskäskyä, minä prefeeraan viisaan miehen neljä vuosisataa sitten kirjoittamaa sonettia numero 116. liitän sen tähän sinulle luettavaksi.
uskollisten mielten liitolle ei ole
esteitä: rakkaus ei ole rakkautta
jos se muuttuu muuttumisen halusta
tai taipuu vastavoiman vastukseen.
ei, ei! se on ikuisesti luja merkki,
se kohtaa myrskyn eikä koskaan horju;
se eksyneille laivoille on tähti
jonka sijainti tunnetaan, ei mahti.
rakkaus ei ole ajan narri vaikka ajan sirppi
niittää poskien ja huulten hehkun,
rakkaus ei muutu hetken eikä viikon mukaan
vaan kestää päiviemme loppuun asti.
jos tässä erehdyn ja minulle se todistetaan,
en kirjoittanut mitään, ei rakastanut kukaan.
valtavan ihania viimeisiä koulupäiviä ennen lomaa. nähdään pian ja sitten tehdään mimosat!
sinun ingrid
maanantaina
tiistaina
perjantaina
sunnuntai
keskiviikkona
sunnuntai
maanantaina
perjantaina
sunnuntai
perjantaina
lauantaina
tiistaina
maanantaina
torstaina
astrid ja ingrid ovat eri puolilla suomea, mutta silti samalla aaltopituudella. molemmat päättivät juhlistaa lokakuun ensimmäistä päivää vuonna 2014. ingrid teki ylilyöntipuuroa (näytti hyvältä!) ja astrid ylilyöntimuffinsseja. onneksi kotiäiti-astridin ei tarvinnut miettiä mihin 30 pätkismuffinssia laittaisi (pakastintakaan kun ei ole), sillä parahiksi sisään tuli joukko iloisia, punaposkisia jalkapalloilijoita, jotka keksivät mitä leipomuksilla voisi tehdä. hämärässä kuvassa jäljelle jääneet kahdeksan muffinssia. tänään jäljellä enää neljä. pikku-matin joukkue voitti.
keskiviikkona
lokakuussa hengitys alkaa höyrytä aamuisin ja iltaisin. lamputtoman talouden kynttiläntarve lisääntyy. kuumavesipullo köytetään löysän paidan alle lämmittämään ja sitten peilataan ja otetaan äidillinen ilme kun näyttää että olisi raskaana. puolenkuun jälkeen saa katsoa ensimmäisen kerran love actuallyn ja iltaisin kuunnella rauhaisia joululauluja.
sunnuntai
kastuin enemmän kuin olin suunnitellut kastuvani. tiedäthän nuo pöydän reunalle asetettavat pumppukorkeilla varustetut laatikot. kyllä, juuri ne, "jotka pitää muuten sitten juoda jos kerta avataan".
"enkä edes maksanut tästä", ajattelin ja loput voit päätellä itse.
max kuulostaa kelpo kaverilta, mutta kehottaisin miettimään kahdesti ellen jopa kolmesti, onko tuossa uniasiassa perää. en ole asiantuntija, mutta seitsemän tunnin valveillaoloajassa keskellä yötä (kun itse kuvittelet nukkuvasi) on jotain hämärää.
PPK:ni kaipaa täydennystä.
taitavaa tanssiviikkoa!
p&k, ingrid
torstaina
reiteni ovat huomanneet pohjois-karjalan mäkisen maaston.
täällä on hyvää aikaa fiilistellä ja tylsistellä.
eräässä tekemättömyydenpuuskassa hommasin itselleni jonkun, joka vahtii tekemisiä yölläkin, smart alarmin.
nimesin sem maxiksi. maxin mukaan viime yön 7h10min unistani olin hereillä suurimman osan.
se on melko hämmentävää, sillä itse en tätä tiedostanut, joten on se hyvä että joku kertoo.
tällaista täällä oppii itsestään.
kastuitko eilen pahasti?
sinun astrid
sunnuntai
maanantaina
perjantaina
astrid, ingrid ja taikinaterapia. ylijäämäraasteesta teeleipiä. lasilliset kuohuviintä, onhan sentään perjantai. astrid multitaskaa ja yhdessä he kaapivat kulhonreunat.
"mieti jos taikinat olis aina ihan helvetin pahoja? ja sitten uunissa niistä tulis vaan.....kakkuja", pohtii astrid ja asettaa huulensa skumppalasin sisään. "teitkö pienenä koskaan näin?"
lauantaina
viime yönä tuoksui jo hitaasti saapuva syksy. se oli se pimeän yön tuoksu. kun on lämmin ja kostea ja viileä yhtä aikaa ja siinä on järvi vieressä ja ystävät laulamassa matkalaulua ja ikuista virtaa. aavistuksen kokoinen lupaus kurkkukivusta. lihaskivusta varmuus.
"ilmota kun tiedät aikataulustas" tapasi ingrid sanoa kesällä 2014.
perjantaina
tiistaina
tiistaina
maanantaina
lauantaina
perjantaina
tiistaina
lauantaina
lauantaina
maanantaina
tiistaina
maanantaina
torstaina
tiistaina
hrhpqa
kuvan ottamisen jälkeen hyppäsin ensin päkflipillä tosta alas ja sitten kiipesin tuonne taka-alalla näkyvän kattorakenteen päälle pylvästä pitkin. siellä kävelinkin tyytyväisenä käsilläni ja nautin auringosta:)
vaikka otos on viime vuodelta, kuvastaa se mainiosti tätä päivää
t. her royal highness the parkour-queen astrid
keskiviikkona
torstaina
perjantaina
maanantaina
perjantaina
sunnuntai
astridin marivimma vain kasvaa syödessä. rakas ingrid, tulisitko takaisin suomeen, niin voitaisiin jälleen yhdessä arvostaa ja tukea suomalaista muotoilua ja skandinaavista muotisilmää. marilla kun menee vähän huonosti, niin pitää kannustaa jatkamaan. minulla ei ole ketään toista, joka marista niin tykkäisi kuin sinä, joten pidetään maripirskeet kun olet taas kotona.
terveisin,
marikaksonen A
ps. kaipaisin palloja